Aamukahvin ja Aamulehden jälkeen pakenin valokuvanäyttelyyn: Maailman ihanin tyttö
Huokailin ja haikailin.
Itkettikin.
Näyttely Tampereen Taidehallin TR1 salissa tämän kuun loppuun asti. Oi menkää, jos aihe yhtään kiinnostaa.
Aiheesta ja voimauttavista valokuviatsa lisää osoitteessa: www.voimauttavavalokuva.net
(Olen huomannut ajattelevani ihmisten kuvaamisesta kuin voimauttavassa valokuvauksessa ajatellaan. Se taitaa olla minun juttuni. Janoan oppia ja tietää lisää.
Vaikka toisaalta, se tulee minulta luonnostaankin: Pitää nähdä ja tuntea kuvattava edes jonkin aikaa, tehdä jotain yhdessä, ennen kuin hänestä saa aidon kauneuden irti. Ennen kuin hän uskaltaa sen minulle ja kameralleni avata.)
Oi kun saataisiin tuo näyttely Ouluunkin, niin mieluusti kävisin katsomassa! Ainakin täytynee hankkia tuo kirja... voimauttava valokuva on ihan mahtava juttu, varsinkin nykyään kun ulkonäköpaineet ovat jo tyttölapsillakin niin kovat... nähdä itsensä ihanana prinsessana tekee varmasti hyvää hauraalle itsetunnolle - tekisi varmasti myös monelle meistä aikuisista....
VastaaPoistaPrinsessana olo kun ei vaadi (mutta on eduksi, ainakin minulla housuihmisellä) pitkiä helmoja tai tylliä. Jotain ylellistä ehkä, mutta ainakin oman itsen hyväksynnän. Että minussakin on prinsessaa.
VastaaPoistaMoni äiti jättää huomaamattaan tyttölapsen, ihan tavallisessakin perheessä, huomiotta niin, että tytön naisellisuus ei pääse oikeuksiinsa. Naisellisuutta hävetään tai piilotellaan. Oman naisellisuuden löytäminen ja sen hyväksyminen on yksi tyttöyden kulmakivi. Opiskelen itseäni äitinä, jotta osaisin omalle lapselle antaa naiseuden eväät. Ettei elämän myllerryksissä tarvitsisi sellaisista perusasioista taistella itsensä kanssa.
Tärkeää ja tarpeellista tämä.
VastaaPoistaOlin joskus 90-luvun alussa valokuvauspäivillä Oulussa, ja siellä oli voimaannuttavan/ eheyttävän valokuvauksen seminaari, tarkoitettu lähinnä itsensä avuksi. Huimaa oli :)
Menisin näyttelyyn, jos olisi lähellä.
Tuon näyttelyn kylkiäisenä kulkee myös luentoja ja koulutuksia. Pääosin eri alojen ammattilaisille, mutta yleisöluentojakin on luvassa. Aion mennä parille perjantaina 18.2. Siellä oli mm. voimaannuttavien valokuvien käyttöä perheen eheyttämisessä tms. Siis ihan tavalliseen perhe-elämään yhdistettynä.
VastaaPoistaMukava kuulla, että jo 90-luvun alussa tämä on ollut juttu! Itse aloitin perehtymisen eilen (voimaannuttavaan valokuvaukseen) ja tuntui heti, kuin olisin tullut kotiin kamerani kanssa.
Oi kyllä haluisin miekin nähdä tuon näyttelyn!
VastaaPoistaTunnen vain pari (tärkeää) teini-iän kynnyksellä olevaa tyttöä ja tahtoisin viedä heidät tuonne. Keskustella kuvista, kysyä mitä he ajattelevat itsestään. Antaa aikaa ja rohkaista kauneuteen. Kysyä vaikka, tahtoisivatko, että joskus otan kauniita kuvia heistä.
VastaaPoistaEdelleen olen iiden kuvien pauloissa :)