keskiviikko, 22. helmikuuta 2012

Helmikuun läpitunkeva valo







Seinälläni nainen, jota en ole milloinkaan elämässäni tavannut. Sukua silti.

Hangella helmikuun ärsyttävä ja läpitunkeva, kirkas, voimallinen ja varomaton valo. Valo kuin helmikuussa syntyneiden ihmisten mieli. Niin väitän.

Pyykkinarulla "muisto jostain tulevasta". Keväästä ja ensimmäisistä ulkona kuivuvista pyykeistä.

Olkoon tämä kevään odotus tärkeää aikaa. Sopivan pitkä, että ehtii suunnitella paremmin viljelyksensä tänä vuonna.


2 kommenttia:

  1. Nyt nuo päivät vaihtelevat, toisena kevät, toisena talvi.

    VastaaPoista
  2. Ja sekin kuin helmikuussa syntyneen mieli, toisena päivänä kevät, toisena talvi :)

    VastaaPoista